Voi Erkki mitä menit tekemään!

Tiistai 10.11.2015 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Isoisäni isoisän isoisän setä Taneli Eliaksenpoika Forsnabba vihittiin Maria Heikintytär Kraftin kanssa 22.10.1775 kaksoishäissä, joissa toisena vihittävänä oli morsiamen sisko Kaisa Heikintytär Kraft ja Erkki Samulinpoika Silversmed. Kaikki muut olivat ruotusotamiehen jälkeläisiä paitsi Taneli, joka oli maanviljelijäksi ryhtyneen suutarin poika.

Kaisan ja Erkin avio-onnea kesti kaksi viikkoa. Sitten tuli nimismies, pidätti Erkin ja laittoi syytteeseen. Erkki joutui käräjille ja tuomittiin kuolemaan. Hänen tuotiin Kokkolan torille nähtäväksi ja mestattiin 3.8.1776. Kuolemantuomittu hautaan saattamassa oli myös Kokkolan kirkkoherra ja valtiopäivämies Anders Chydenius.

Mitä Erkki meni tekemään?

Erkki oli mennyt lainaamaan rahaa tutulta ruotusotamieheltä, räyrinkiläiseltä Erkki Rönnbergiltä, mutta ei ollut saanut. Erkki odotti metsässä yön tuloa ja väen nukkuessa tappoi kirveellä ruotusotamiehen, tämän vaimon ja vuoden ikäisen vauvan. Löydettyään perheen rahat ja arvoesineet hän sytytti mökin palamaan. Lopulta Erkin äkkirikastuminen herätti huomion, joka johti pidätykseen.

Mutta miksi?

Erkki Silversmed oli "isoluontoinen" mies. Piti olla komeaa ja rikasta, vaikka käteisvaroista olikin pulaa. Kun tulevan vaimon sisko pääsi vielä hyviin naimisiin kylän ehkä suurimman talon pojan kanssa, saattoi vaatimustaso vielä kohota tulevan vaimonkin suunnalta, mene ja tiedä.

Mitä opimme tästä?

"Liian löysät tavoitteet eivät kannusta yrittämään, liian tiukat tavoitteet tuovat mahdottomuuden tunteen" sanottiin viisaasti eräässä takavuosien tietokirjan käsikirjoituksessa. Tavoitteiden oikea kireystaso on onnistumisen avain: liian löysät ja kireät tavoitteet johtavat molemmat huonoon tulokseen.

Kireät tavoitteet saattavat johtaa toki radikaalien innovaatioiden syntyyn mutta todennäköisemmin ratkaisu löytyy laittomien ja epäeettisten keinojen joukosta: Erkki teki kolmoismurhan ja tuhopolton, jätefirma kippasi jätteet luontoon ja yritysjohtaja veti juustohöylällä niin paksuja siivuja organisaatiostaan, että tulevaisuuden toimintakyky meni. Tuttua?

Olen huomannut myös henkilökohtaisen onnen riippuvan tavoiteasetannasta. Kun lakkaa haaveilemasta purjeveneestä, lentokoneesta ja suuresta omakotitalosta kaupungin kalleimmalla asuinalueella, helpottaa kummasti. Kun tähän on päässyt, kannattaa myös lopettaa oman auton vertailu naapureiden ja sukulaisten vastaaviin. Tehkööt he mitä huvittaa!

Toisille tämä on vaikeampaa kuin toisille. Niiden, joita status motivoi, kannattaa olla erityisen tarkkana, ettei tule uhranneeksi perhettään ja terveyttään tavoitellessaan ylipitkillä työpäivillä ja -viikoilla jotain unelmaa. Onneksi autenttisuus, elämyksellisyys, eettisyys ja ekologisuus ovat nousemassa tavoiteltavien asioiden joukkoon myös pehmentämään usein kovin materiaalisia tavoitteitamme.

Myös niiden, joilla on huono itsetunto, tulee olla varuillaan. Itsetuntemusta, joka on itsetunnon pohja, voi kuitenkin kehittää. Itsetunto on puolestaan itseluottamuksen pohja. Hyvällä itseluottamuksella varustettu ihminen välittää vähemmän ympäristönsä asettamista mukapaineista, ja voi keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsetuntemus, itsetunto, itseluottamus, karisma, status, motivaatio, RMP, johtaminen

Osaaminenko uhkaa?

Torstai 15.10.2015 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Ympärillesi ilmestyy ihmisiä, jotka ovat sinua paremmin koulutettuja ja - ainakin joissain asioissa - sinua osaavampia. Miten reagoit?

Koetko asemasi osaavampien ihmisten joukossa - tai jopa heidän johtajanaan - uhatuksi? Jos kyllä, alatko vähättelemään heidän koulutustaan, osaamistaan, kokemustaan tai ideoitaan? Muodostatko suhtautumisesi uusiin ideoihin sen perusteella, kuka ideat on esittänyt tai miten idea pönkittää asemaasi? Moni tekee näin.

Vai parannatko omaa osaamistasi motivaatioalueillasi samalla hyväksyen, että et voi olla joka alueella paras? Otatko vastaan palautetta ja neuvoja, jotta kehittyisit paremmaksi ihmiseksi? Suhtaudutko ideoihin objektiivisesti koko yhteisösi parasta ajatellen? Moni tekee näin.

Stereotypian molemmat vaihtoehdot ovat populaatiossamme yleisiä. Ero vaihtoehtojen välillä on, että edellinen vaihtoehto johtaa ennen pitkää tuhoon ja jälkimmäisen kautta on mahdollista ponnistaa pitkäaikaiseen menestykseen.

Jos johdettavien parempi koulutus tai osaaminen ovat johtajan mielestä hänelle itselleen uhka, hän rekrytoi vain itseään huonommin koulutettuja tai osaavia. Silloin johtajasta tulee organisaation kehittymisen pullonkaula. Organisaatio typistyy taantuvan johtajansa tasolle. Jos organisaation kilpailukyky perustuu johtajansa huippuosaamiseen, sen menestys markkinoilla voi jatkua, kunnes markkinoiden muutos vie siltä pohjan. Tämän johtamistyylin vahvuuksiin ei nimittäin kuulu ketteryys.

Olen nähnyt paikallisorganisaatioita, joihin teekkarit eivät kelvanneet edes kesätöihin, koska paikallisjohtaja oli koulutukseltaan insinööri. Näin siitä huolimatta, että koko organisaatiota johti vuorineuvos ja kunniatohtori. Olen nähnyt, kuinka ammattikoulupohjalta ponnistava pikkupäällikkö jättää ottamatta työhaastatteluun automaatioinsinöörin. Ja niin edelleen.

Perimmältään on kysymys itseluottamuksesta. Itseluottamus perustuu itsetuntemukselle; tunteeko ihminen omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä tunteensa ja niiden syyt. Hyvällä itsetunnolla varustettu johtaja tuntee ja hyväksyy vahvuutensa ja heikkoutensa. Jos nämä ovat epätyydyttävällä tasolla, hän ryhtyy kehittämään niitä. Tai hän ajattelee asiaa koko yhteisön tasolla ja täydentää omaa osaamistaan muiden osaamisilla.

Hyvällä itsetunnolla varustettu johtaja ei koe muita uhkaksi heidän osaamisensa tai kokemuksensa takia. Sen sijaan hän tunnistaa persoonia, jotka ovat uhaksi koko organisaatiolle - riidankylväjiä, ideantappajia, tyranneja ja mielistelijöitä - ja pyrkii pääsemään heistä eroon. Hyvän johtajan arvostuslistan kärjessä on aikaansaannokset, eivät aikomukset.

Huonolla itsetunnolla varustettu johtaja pönkittää itseään sukutaustallaan, koulutuksellaan, asemallaan tai aikaisemmilla työtehtävillään. Usein listaan kuuluu vielä epärealistinen omakuva ja jonkinsorttinen toiveajattelu. Ihminen, joka kokee toiset ihmiset uhkakseen, luulee usein, että kaikki muutkin ihmiset pitävät muita ihmisiä uhkanaan.

On tilanteita, joissa organisaation piintyneiden ja vanhentuneiden toiminta- ja ajattelutapojen muuttamiseksi tarvitaan johtajaksi puskutraktoria, joka täyttää tässä määritellyn huonon johtajan tunnusmerkit. Puskutraktoreita tarvitaan vain vähän aikaa ja sen jälkeen heitä ei tarvita. Organisaation pitkäaikainen menestys perustuu hyvälle johtamiselle.

Tuskin syyllistyn vihapuheeseen tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, kun kehotan kaikkia ihmisiä vastustamaan huonoa johtamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, osaaminen, idea, itseluottamus, itsetunto