Ken kaikkein karismaattisin?

Tiistai 17.11.2015 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

Olen kesäkuussa ilmestyneen kirjani ”Karisma – 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta” tiimoilta saanut vastata usein yhteen kysymykseen. Minua on pyydetty nimeämään kolme karismaattista suomalaista. Jännä ilmiö muuten, että poikkeuksessa on kysytty kolmea henkilöä.

Karisma on katsojan silmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiselle karismaattinen voi olla toiselle kammotus. Varmaan hyvä, että näin on. Muutenhan me kaikki jahtaisimme samaa henkilöä puolisoksemme.

Karismaa voi myös kehittää ihan kuten mitä tahansa osaamista. Pitää vain tietää, mistä karisma koostuu ja tämän jälkeen systemaattisesti harjoitella. Yhtä helppoa kuin autolla ajo tai maratonin juokseminen.

Haluammekin nyt tietää, ketkä henkilöt ovat suomalaisten mielestä Suomen karismaattisimpia. Tämän lisäksi meitä kiinnostaa tieto siitä, mitkä ominaisuudet karismamielipiteissä korostuvat.

Avaammekin tänään kilpailun, jossa karismaattisinta suomalaista ja hänen karismatekijöitään kartoitetaan. Tammikuussa julkaisemme eniten mainintoja saaneen nimen ja nostamme hänet koko kansan tietoisuuteen.

Oman mielipiteensä kertoneiden kesken arvotaan yksi CxO:n karismapaketti, joka sisältää CxO Karismatestin ja CxO Karismakoulun. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Klikkaa tästä kyselyyn!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, johtaminen, suomalainen, suomalaisuus, suomalainen karisma

Voi Erkki mitä menit tekemään!

Tiistai 10.11.2015 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Isoisäni isoisän isoisän setä Taneli Eliaksenpoika Forsnabba vihittiin Maria Heikintytär Kraftin kanssa 22.10.1775 kaksoishäissä, joissa toisena vihittävänä oli morsiamen sisko Kaisa Heikintytär Kraft ja Erkki Samulinpoika Silversmed. Kaikki muut olivat ruotusotamiehen jälkeläisiä paitsi Taneli, joka oli maanviljelijäksi ryhtyneen suutarin poika.

Kaisan ja Erkin avio-onnea kesti kaksi viikkoa. Sitten tuli nimismies, pidätti Erkin ja laittoi syytteeseen. Erkki joutui käräjille ja tuomittiin kuolemaan. Hänen tuotiin Kokkolan torille nähtäväksi ja mestattiin 3.8.1776. Kuolemantuomittu hautaan saattamassa oli myös Kokkolan kirkkoherra ja valtiopäivämies Anders Chydenius.

Mitä Erkki meni tekemään?

Erkki oli mennyt lainaamaan rahaa tutulta ruotusotamieheltä, räyrinkiläiseltä Erkki Rönnbergiltä, mutta ei ollut saanut. Erkki odotti metsässä yön tuloa ja väen nukkuessa tappoi kirveellä ruotusotamiehen, tämän vaimon ja vuoden ikäisen vauvan. Löydettyään perheen rahat ja arvoesineet hän sytytti mökin palamaan. Lopulta Erkin äkkirikastuminen herätti huomion, joka johti pidätykseen.

Mutta miksi?

Erkki Silversmed oli "isoluontoinen" mies. Piti olla komeaa ja rikasta, vaikka käteisvaroista olikin pulaa. Kun tulevan vaimon sisko pääsi vielä hyviin naimisiin kylän ehkä suurimman talon pojan kanssa, saattoi vaatimustaso vielä kohota tulevan vaimonkin suunnalta, mene ja tiedä.

Mitä opimme tästä?

"Liian löysät tavoitteet eivät kannusta yrittämään, liian tiukat tavoitteet tuovat mahdottomuuden tunteen" sanottiin viisaasti eräässä takavuosien tietokirjan käsikirjoituksessa. Tavoitteiden oikea kireystaso on onnistumisen avain: liian löysät ja kireät tavoitteet johtavat molemmat huonoon tulokseen.

Kireät tavoitteet saattavat johtaa toki radikaalien innovaatioiden syntyyn mutta todennäköisemmin ratkaisu löytyy laittomien ja epäeettisten keinojen joukosta: Erkki teki kolmoismurhan ja tuhopolton, jätefirma kippasi jätteet luontoon ja yritysjohtaja veti juustohöylällä niin paksuja siivuja organisaatiostaan, että tulevaisuuden toimintakyky meni. Tuttua?

Olen huomannut myös henkilökohtaisen onnen riippuvan tavoiteasetannasta. Kun lakkaa haaveilemasta purjeveneestä, lentokoneesta ja suuresta omakotitalosta kaupungin kalleimmalla asuinalueella, helpottaa kummasti. Kun tähän on päässyt, kannattaa myös lopettaa oman auton vertailu naapureiden ja sukulaisten vastaaviin. Tehkööt he mitä huvittaa!

Toisille tämä on vaikeampaa kuin toisille. Niiden, joita status motivoi, kannattaa olla erityisen tarkkana, ettei tule uhranneeksi perhettään ja terveyttään tavoitellessaan ylipitkillä työpäivillä ja -viikoilla jotain unelmaa. Onneksi autenttisuus, elämyksellisyys, eettisyys ja ekologisuus ovat nousemassa tavoiteltavien asioiden joukkoon myös pehmentämään usein kovin materiaalisia tavoitteitamme.

Myös niiden, joilla on huono itsetunto, tulee olla varuillaan. Itsetuntemusta, joka on itsetunnon pohja, voi kuitenkin kehittää. Itsetunto on puolestaan itseluottamuksen pohja. Hyvällä itseluottamuksella varustettu ihminen välittää vähemmän ympäristönsä asettamista mukapaineista, ja voi keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsetuntemus, itsetunto, itseluottamus, karisma, status, motivaatio, RMP, johtaminen

William Murdoch karismakoulussa

Tiistai 13.10.2015 - Toni Hinkka, karismakouluttaja

Ehdin kerran katsoa viiden uutiset. Kanava jatkoi uutisista murhamysteeriin. Jäin koukkuun. Siitä lähtien olen tallentanut jokaisen jakson.

Etsivä William Murdoch, hänen mielitiettynsä tohtori Julia Ogden, päällikkö Thomas Brackenreid ja konstaapeli George Crabtree ratkovat murhamysteerejä 1900-luvun alun Torontossa. Tarinoissa vierailee toisinaan kuuluisia historian merkkihenkilöitä ja päivänvaloonsa kurkistavia keksintöjä. Nykyäly ja historiallinen miljöö kohtaavat saumattomasti.

Sarjaa esitetään 120 maassa ja useimmissa se on yksi katsotuimmista. Tarinat ja henkilöt ovat siis valloittaneet sydämiä kulttuurista riippumatta.

Paneudun nyt vain yhteen henkilöön, William Murdochiin ja hänen karismaansa. Jos poistetaan yhtälöstä tarinat ja miljööt, mikä hahmossa vetoaa?

Monet asiakkaistani osallistuvat karismakouluuni. Siinä tutkimme henkilön vaikuttavuutta, korostamme luontaisia vahvuuksia ja pyrimme poistamaan pahimmat heikkoudet. Metodi on simppeli ja toimiva, mutta jokaisen kohdalla valitut asiat ovat erilaisia.

Mitä jos saisin etsivä Murdochin karismakouluuni?

Karisma on katsojan silmässä, joten se mitä minä pidän vahvuutena, voi joku toinen pitää heikkoutena. Olen kuitenkin tutkinut asiaa niin pitkään, että pystyn arvioimaan näkökulmia myös tilastollisessa mielessä eli mistä ihmiset yleensä vaikuttuvat.

Pika-analyysi etsivä Williamin – tässä vaiheessa prosessia saan jo sinutella – karismasta:

  1. Hän on vahvasti läsnä jokaiselle kohtaamalleen ihmiselle, ei pälyile.
  2. Hänen arvonsa ovat selkeästi tunnistettavissa ja hän toimii jokaisessa tilanteessa ehdottomasti niiden mukaisesti – siitä huolimatta, että se olisi hänen itsensä kannalta hölmöä tai haitallista.
  3. Hänen viestintänsä on kiteytynyttä ja äärimmäisen selkeää – viesti ei jää epäselväksi.
  4. Olemus on ryhdikäs, siisti, suorastaan tyylikäs. Käytös on äärikohtelias jopa pahimpien vihollisten seurassa ja suurimmissa tunnekuohuissa (samaa ei voi sanoa päällikkö Brackenreidista).
  5. Itsetunto on vahva, mutta siinä on pientä arvoituksellista säröä.
  6. Itsetuntemus on hyvä ja muitakin hän lukee erinomaisesti paitsi rakastaan Juliaa (sehän kuuluu juttuun, että katsojat näkee hahmojen vetovoiman, mutta he itse ovat ihan pihalla toistensa tunteista).
  7. Hän on myös rohkea, vaikka antaakin yleensä konstaapelien hoitaa fyysiset mittelöt.
  8. Lopuksi tulee mieleen, että etsivä on kaikissa tilanteissa aito oma itsensä – tämä on samalla kehu näyttelijä Yannic Bissonin taidoille.

Erittelin yllä alla olevan karismakiven kahdeksan ulottuvuutta hyvin karkealla tasolla.

Karismakivi_rubiini.png

Joutuisin aika haastavaan hommaan, jos minun pitäisi auttaa Murdochia karismansa kasvattamisessa. Hienosäätöä toki löytyisi monesta osa-alueesta. Vähän kuin huippu-urheilijan valmentamista.

Tein vähän lisätutkimusta ja katsoin netistä muutamia näyttelijä Yannic Bissonin haastatteluja. Samat kasvot ja ääni kuin Murdochilla, mutta muuten eri persoona. Hieman epävarma, poikamainen, tavallisesti pukeutuva hitusen epävarman oloinen mies. Suuri osa etsivän karismasta kadotettu. Karismaattinen yhä, mutta eri syistä. Tämä saa arvostamaan Bissonin näyttelijäntaitoja, käsikirjoitusta, ohjausta, puvustusta ja maskeerausta entistä enemmän.

Katsokaa Murdochin murhamysteerit TV1:ssä arkisin klo 17:05 ja tehkää oma karisma-analyysinne. Osasta näkemyksiäni olette eri mieltä ja olette oikeassa, koska karisma on katsojan silmässä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: William Murdoch, murhamysteerit, Yannic Bisson, Thomas Brackenreid, Juloa Ogden, George Craptree, karisma, karismakoulu

Tarvitseeko myyjä tai johtaja karismaa?

Tiistai 6.10.2015 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

On olemassa viisi ostamiseen vaikuttavaa päätöstä, jotka jokainen tekee, kun heille yritetään myydä jotain.  Nämä päätökset noudattavat aina seuraavaa psykologista järjestystä: 1) sinä, myyjä, 2) yrityksesi, 3) tuotteesi tai palvelusi, 4) hintasi ja 5) oikea-aikaisuus (Chitwood, 1996).

Ensimmäisellä sijalla on siis tuotteen tai idean myyjä. Organisaation sisällä tämä myyjä voi olla usein johtaja, joka yrittää saada organisaationsa ostamaan hänen haluamansa asiat. Jos ostaja (johdettava, esimies, kollega) ei ole vakuuttunut sinusta henkilönä, ei panostus tuotteen tai idean jalostamiseen paljoa auta. Tilanne on vähän sama, jos yrittäisit houkutella ihmisiä ravintolaan, jonka julkisivu muistuttaa kaatopaikkaa. Tai menisit oksennusta rinnalla pyytämään ihastuksesi kohdetta tanssimaan.

Hyvä uutinen on se, että voit kehittää sitä, miten sinut ihmisenä ostetaan. Tätä kutsutaan myös karismaksi, vaikuttamiskyvyksi.

Laita vain kahdeksan asiaa kuntoon. Nämä kahdeksan asiaa on esitetty alla olevassa kuvassa, karismakivessä.

Karismakivi_rubiini.png

Se miten nämä laitetaan kuntoon, voit lukea kirjastani tai tulla kuuntelemaan esitykseni karisman kehittämisestä Suomalaisen Johtamisen Päiville 10.12.2015.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, karismakoulu, johtaminen, Suomalaisen Johtamisen Päivä, johtaminen, myynti

Millaista on suomalainen karisma?

Tiistai 1.9.2015 - Toni Hinkka, johtamisaktivisti

Toimittaja Kari Angeria arvioi Karisma-kirjani Iisalmen Sanomissa 24.8.2015 (lue juttu tästä). Kivan arvion tekikin. Kehujen joukossa oli myös parannusehdotus:

”Karisma-kirjan luettuaan jää oikeastaan kaipaamaan vain yhtä asiaa. Kirja voisi lähestyä karismaa vielä enemmän suomalaisuuden näkökulmasta.

Millaista on erityisesti suomalainen karisma? Onko olemassa joitain eroja siinä, mitä asioita suomalaiset pitävät karismaattisena ja mitä muut? Mitkä piirteet korostuvat Suomessa?”

Hyviä kysymyksiä, jotka ansaitsevat vastauksen. Pohdiskelen asiaa hieman.

Parikymmentä vuotta sitten eräs silloinen työkaverini kutsui minut erääseen tilaisuuteen helsinkiläiseen hotelliin. Kutsuessaan hän oli hyvin vaitonainen. Päätin mennä paikalle, koska kaveri oli saanut muutaman kuukausi aikaisemmin harhaluodin reiteensä johtamassani ampumaharjoituksessa. Se on kuitenkin toinen tarina.

Paikan päällä hotellissa selvisi, että kyseessä oli verkostomentorointiverkoston rekrytointitilaisuus. Pesuaineita ja lisäravinteita, mitä lie.

Satakunta tuulipukukansalaista oli ahdettu suurehkoon saliin. Sali oli kuitenkin liian pieni, jotta olisi voinut luontevasti olla puhumatta ja silmiin katsomatta tuntemattomia ihmisiä. Onneksi olimme kaikki samaa kansaa eikä kukaan yrittänytkään tehdä kummoisempaa tuttavuutta. Ihmisten vaatetusta en tarkkaan muista, mutta mieleenpainuva valikoima erilaisia kengänkärkiä jäi mieleeni.

Tilaisuus alkoi. Lavalle astui esittelijän mukaan miljoonaomaisuuden tehnyt australialainen verkostomarkkinointiaktivisti. Bodarivartalo kannatteli kallista pukua. Kultaiset sormukset loistivat takariville asti (mielenkiintoista muuten että valtaosa yleisöstä mahtui nimenomaan takariviin).  Esiintyjän itsevarmuus hehkui kilpaa salin loistokkuuden kanssa.

Aussiguru alkoi puhua. Matalan karismaattisella äänellään hän sanoi lauseen tai pari asiaa. Sitten hän alkoi huudattaa yleisöä: ”Ain’t that right? Say yes, Finns!” hän huusi.

Vaan eipä yleisö lähtenytkään mukaan. Ennemminkin yleisö lähti. Ensin yksi, sitten muutama muu. Pari tyyppiä jokaisen huudatusyrityksen jälkeen.

Meni noin kymmen minuuttia tilaisuuden aloituksesta, kun minut paikalle kutsunut työkaverini pyysi anteeksi ja sanoi, että mennään jonnekin kaljalle. En saanut koskaan tietää, miten tilaisuus päättyi. Tokkopa kovinkaan hyvin.  Eipä ole kyseisiä tuotteita vastaani sen jälkeen tullut.

Tarinan opetus?

Saattaa olla, että tuo amerikkalaista herättäjäpastoria muistuttava kaveri toimii monessakin paikassa maailmalla. Vaan ei Suomessa. Suomalainen karisma on paljon hillitympää.

Voimme ehkä viihtyä hetken yltiöpäisessä tunnelmannostatuksessa, mutta jos meidän tulee sitoutua johonkin, kaipaamme asiallisen rauhallista esiintymistä. Ehkä tästä syystä Alexander Stubb hävisi Juha Sipilälle tänä vuonna. Valtiovarainministeri on selkeästi jo ottanut opikseen.

[Karisma - 30 keinoa parantaa henkilökohtaista vaikuttavuutta (Ketterät Kirjat, 2015)]

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: karisma, johtaminen, suomalainen, suomalaisuus, suomalainen karisma, helppoheikki, herättäjä, herätyskokous