Oppi + toisto = mestari

Torstai 19.11.2015 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Väittävät, että golflyönnin opettelu vaatii tuhansia toistoja. Ehkä kymmeniä tuhansia. Ei se mene niin, että opettaja näyttää muutaman otteen ja sen jälkeen lyöt rangella pari lyöntiä ja olet sen jälkeen valmis turnaukseen. Ei se riitä, että tiedät, miten kunnollinen golflyönti tehdään ja että olet joskus sellaisen onnistunut tekemäänkin.

Hiljattain tuli vastaan Wordilla tehty dokumentti, jossa jokainen rivi oli aloitettu muutamalla välilyönnillä ja päätetty Enter-näppäimen painallukseen. Arvostelin dokumentin tekotapaa ja kerroin, miten Wordilla kannattaa kirjoittaa. Arvaatte varmaan lopputuloksen. Sain dokumentin tekijän vihat silmilleni. Hän kuulemma osaa kirjoittaa Wordilla, on kirjoittanut tuhansia dokumentteja niin ja niin vastuullisissa tehtävissä ja niin edelleen.

Todisteet kuitenkin puhuvat toista.

Liikenteessä minua ärsyttää autoilijat, jotka eivät kerro kääntymisaikeistaan etukäteen. He joko jättävät vilkuttamatta kokonaan tai vilkuttavat vasta, kun kääntyvät. Lakihan nimenomaan velvoittaa vilkuttamaan etukäteen; vilkkuhan on yksi ainoista merkeistä, joilla voimme kertoa aikeistamme. Kun otin puheeksi asian yhden tuttuni kanssa, hän väitti vilkuttavansa aina etukäteen, siis jopa ennen jarruttamista.

Todisteet kuitenkin puhuvat toista.

Olen joskus sanonut, että johtajan pitää pitää olla johdettavilleen ihminen joka päivä, ei vain jouluna. Varsinkin entisaikaan johtajilla oli tapana olla alaisilleen jouluna mukava ja antaa lahjoja. Joku saattoi hetkeksi häikäistyä kuvittelemaan, että esimies oli muuttunut tai muuttumassa hyväksi johtajaksi.

Todisteet kuitenkin puhuvat toista.

Jätämme tekstinkäsittely-, vilkunkäyttö- ja johtamistaidoistamme todisteita maailmaan joka päivä. On turha uskotella itseä taitavaksi, jos päivittäiset todisteet kertovat muuta. Ne kertovat, että emme ole edes lähteneet paremmaksi kehittymisen tielle, kun teemme edelleen sutta ja sekundaa. Yritämme vain jouluna tai juhannuksena. Emme joka päivä.

Paras tapa kehittyä on elää esimerkillisesti joka päivä. Kirjoittaa Wordilla niin kuin tekstinkäsittelyllä pitää eikä käyttää sitä kirjoituskoneena. Noudattaa kauniin kielemme kielioppia. Vilkuttaa ajoissa ja lisätä liikenneturvallisuutta. Toimia hyvänä esimerkkinä johdettavilleen ja pyrkiä pönkittämään johdettaviensa menestystä - ei omaa.

Golflyönnin tapaan johtaminenkin tarvitsee toistoja. Johtajaksi hioutuu, kun uskaltaa johtaa. Joka päivä ja niin kuin hyvät opettajat ovat neuvoneet. Virheitä sattuu ja niistä selviää, kun nöyrästi anteeksi pyytää.

Jos jotain golf on minulle opettanut, niin nöyryyttä ja itsehillintää.

Kirjoittaja on pelannut golfia viimeksi kolme kuukautta ja 15 päivää sitten. Pelaamaan hänellä on mahdollisuus päästä aikaisintaan kolmen kuukauden ja 20 päivän päästä. Hänen tasoituksensa on 33,3.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittyminen, osaaminen

Osaaminenko uhkaa? Osa 2.

Torstai 22.10.2015 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Vitsinä kerrotaan tarinaa kahden johtajan keskustelusta. Ensimmäinen: "Miten firman käy, jos panostamme henkilökunnan koulutukseen ja he päättävät lähteä?" Siihen toinen: "Entä miten firman käy, jos emme panosta ja he päättävät jäädä?"

Tunteettomimmat ns. asiajohtajat voivat ajatella henkilökuntaa osana tuotantokoneistoa. Niin voi tehdä, mutta siinä tapauksessa kysymys on hieman erilaisesta tuotantokoneistosta. Semmoisesta, joka lähtee joka ilta kotiinsa ja olla seuraavana päivänä tulematta töihin. Näin ns. asiajohtajallekin saadaan käsiteltävissä oleva ongelma: Miten johtaa firmaa, jonka tuotantokoneistosta merkittävä osa voi kadota yön aikana?

Ratkaisu on yllättävän yksinkertainen: Niin hyvin, että jokainen koneiston osa palaa joka päivä kunnossa työpaikalle. Bonusta on, jos palaaja on hyvässä kunnossa ja suorastaan innosta puhkuen odottaa päivää ja sen tuomia haasteita.

Hyvää johtamista on koetettu määritellä vaihtelevin tuloksin. On helpompi tuntea hyvä johtaminen kuin kuvailla sitä. On myös helpompi kuvailla hyvää johtamista huonon johtamisen esimerkkien kautta.

Mutta jos johtaminen on kunnossa, siis riittävän hyvällä tasolla, onko pelko henkilökunnan poislähtemisestä heihin panostamisen jälkeen enää ajankohtainen?

Aina on niitä, jotka katsovat vain omaa etuaan ja sitäkin lyhytnäköisesti. Aina on tehtäviä, joissa voi vaihtaa työnantajaa parin euron tähden. Niitä, jotka näitä ihmisiä palkkaavat, tahdon neuvoa: Se, joka rahalla tulee, rahalla myös lähtee.

Myös toinen neuvoni on kokemuksen kautta opittu: Jos joku haluaa lähteä, anna hänen mennä. Kaikki yrityksesi saada hänet jäämään ovat tuomitut epäonnistumaan tai osoittautumaan väliaikaisiksi. Toivota lähtijälle onnea uusissa tehtävissä ja ala miettiä sekä syntyneen aukon korvaamista että sellaisia parannuksia työympäristöön, jotka tekevät työyhteisöstäsi ylivoimaisen.

Osaaminen ei ole uhka. Osaamattomuus on uhka, jota vastaan meidän on taisteltava. Tai huonosti käy.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, osaaminen, kouluttaminen, henkilöstöpääoma

Osaaminenko uhkaa?

Torstai 15.10.2015 - Tuottavuusaktivisti Reino Myllymäki

Ympärillesi ilmestyy ihmisiä, jotka ovat sinua paremmin koulutettuja ja - ainakin joissain asioissa - sinua osaavampia. Miten reagoit?

Koetko asemasi osaavampien ihmisten joukossa - tai jopa heidän johtajanaan - uhatuksi? Jos kyllä, alatko vähättelemään heidän koulutustaan, osaamistaan, kokemustaan tai ideoitaan? Muodostatko suhtautumisesi uusiin ideoihin sen perusteella, kuka ideat on esittänyt tai miten idea pönkittää asemaasi? Moni tekee näin.

Vai parannatko omaa osaamistasi motivaatioalueillasi samalla hyväksyen, että et voi olla joka alueella paras? Otatko vastaan palautetta ja neuvoja, jotta kehittyisit paremmaksi ihmiseksi? Suhtaudutko ideoihin objektiivisesti koko yhteisösi parasta ajatellen? Moni tekee näin.

Stereotypian molemmat vaihtoehdot ovat populaatiossamme yleisiä. Ero vaihtoehtojen välillä on, että edellinen vaihtoehto johtaa ennen pitkää tuhoon ja jälkimmäisen kautta on mahdollista ponnistaa pitkäaikaiseen menestykseen.

Jos johdettavien parempi koulutus tai osaaminen ovat johtajan mielestä hänelle itselleen uhka, hän rekrytoi vain itseään huonommin koulutettuja tai osaavia. Silloin johtajasta tulee organisaation kehittymisen pullonkaula. Organisaatio typistyy taantuvan johtajansa tasolle. Jos organisaation kilpailukyky perustuu johtajansa huippuosaamiseen, sen menestys markkinoilla voi jatkua, kunnes markkinoiden muutos vie siltä pohjan. Tämän johtamistyylin vahvuuksiin ei nimittäin kuulu ketteryys.

Olen nähnyt paikallisorganisaatioita, joihin teekkarit eivät kelvanneet edes kesätöihin, koska paikallisjohtaja oli koulutukseltaan insinööri. Näin siitä huolimatta, että koko organisaatiota johti vuorineuvos ja kunniatohtori. Olen nähnyt, kuinka ammattikoulupohjalta ponnistava pikkupäällikkö jättää ottamatta työhaastatteluun automaatioinsinöörin. Ja niin edelleen.

Perimmältään on kysymys itseluottamuksesta. Itseluottamus perustuu itsetuntemukselle; tunteeko ihminen omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä tunteensa ja niiden syyt. Hyvällä itsetunnolla varustettu johtaja tuntee ja hyväksyy vahvuutensa ja heikkoutensa. Jos nämä ovat epätyydyttävällä tasolla, hän ryhtyy kehittämään niitä. Tai hän ajattelee asiaa koko yhteisön tasolla ja täydentää omaa osaamistaan muiden osaamisilla.

Hyvällä itsetunnolla varustettu johtaja ei koe muita uhkaksi heidän osaamisensa tai kokemuksensa takia. Sen sijaan hän tunnistaa persoonia, jotka ovat uhaksi koko organisaatiolle - riidankylväjiä, ideantappajia, tyranneja ja mielistelijöitä - ja pyrkii pääsemään heistä eroon. Hyvän johtajan arvostuslistan kärjessä on aikaansaannokset, eivät aikomukset.

Huonolla itsetunnolla varustettu johtaja pönkittää itseään sukutaustallaan, koulutuksellaan, asemallaan tai aikaisemmilla työtehtävillään. Usein listaan kuuluu vielä epärealistinen omakuva ja jonkinsorttinen toiveajattelu. Ihminen, joka kokee toiset ihmiset uhkakseen, luulee usein, että kaikki muutkin ihmiset pitävät muita ihmisiä uhkanaan.

On tilanteita, joissa organisaation piintyneiden ja vanhentuneiden toiminta- ja ajattelutapojen muuttamiseksi tarvitaan johtajaksi puskutraktoria, joka täyttää tässä määritellyn huonon johtajan tunnusmerkit. Puskutraktoreita tarvitaan vain vähän aikaa ja sen jälkeen heitä ei tarvita. Organisaation pitkäaikainen menestys perustuu hyvälle johtamiselle.

Tuskin syyllistyn vihapuheeseen tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, kun kehotan kaikkia ihmisiä vastustamaan huonoa johtamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: johtaminen, kehittäminen, osaaminen, idea, itseluottamus, itsetunto